Osakilpailu 1 & 2: Åminne, Maalahti 20–21.7.2022
Kertoja: Håkan Jäntti
Kääntäjä: Henry Byskata
Jo 1500- ja 1600-luvuilla Maalahden asukkaat valitsivat joen pohjoispuoleisen tien, kun he olivat kuormineen matkalla Åminnen satamaan. Heitä saattoivat ”Åmis-ratsastajat”; pojat, jotka veivät hevoset takaisin kotiin, kun talojen isännät jatkoivat kauppamatkaansa.
Åminnen kylä on jakautunut kahtia joen molemmin puolin. Eteläisellä puolella toimi aikoinaan iso saha. Puutavaraa uitettiin sinne jokea pitkin aina Jurvan Sarvijoelta saakka. Siitä saattoi seurata, että monet suomenkielisten seutujen uittomiehet löysivät tulevan vaimonsa Åminnen kylästä.
Joen pohjoispuolella sijaitsee Åminneborg, kartano 1700-luvulta. ”Borgen” on linnamainen talo, jolla on värikäs historia. Vuosien 1808–1809 sodassa venäläinen kasakkaeskadroona majaili lähettyvillä. Kansakoulu perustettiin taloon 1860-luvulla. Oltuaan melkein kahdensadan vuoden ajan kartano Åminneborgista tuli talonpoikaistila, joka periytyi polvesta polveen. Samalla ”linna” on vuokrattu häihin ja muunlaisiin tilaisuuksiin. Folkhälsan-yhdistys osti sen vuonna 1939 ja pani muun muassa alulle lastenhoitajakoulutuslinjan. Vuonna 1965 etnologi Ragna Ahlbäck ja kielitieteilijä Olav Ahlbäck ostivat ja muuttivat taloon. Nykyinen omistaja on antiikkikeräilijä Börje Herrgård.
Maalahden limppu on lähtöisin Åminnestä. Anna Malmberg, jonka suvussa oli leipureita, aloitti vuosina 1947–1948 ”sössobröd”:in (makeanhapan leipä) leipomisen ja myymisen. Nimeksi tuli Malax Limpan (Maalahden limppu). Limpusta tuli nopeasti myyntimenestys ja Annan veli William otti vähitellen johdon käsiinsä ja laajensi toimintaa. Williamin kuoleman jälkeen hänen leskensä Mirjam jatkoi toimintaa vielä joitakin vuosia. Vuonna 2001 Malax Limpan myytiin Jorma Latvasalolle, joka muutti leipomon Vaasaan.
Åminnen satama on aina ollut seudulle keskeinen ja tärkeä, ehkä vieläkin tärkeämpi aikaisemmin, kun enimmät kuljetukset kulkivat vesiteitse. Venevajoilla oli käyttöä veneiden ja kalastusvälineitten säilytystä varten.
Nyt on jo kulunut melko monta vuotta siitä, kun viimeksi Åminnessä järjestettiin isommanpuoleinen suunnistuskilpailu. Siihen aikaan käytettiin enimmäkseen peruskarttaa. Vuoden 1959 piirikilpailun kartta löytyi Ann-Maj Carlson-Wikströmin kartta-arkistosta, tulokset Vasabladetista.
Nykyisin Åminnesta on tullut kesäaikainen nähtävyys, jossa toimivat Merenkurkun venemuseo (Kvarkens båtmuseum), vapaa-ajan keskus ja juhlapaikka Åminne folkpark sekä Åminnen lomakylä (Åminne stugby), jossa on myös ravintola. Läheltä löytyvät myös siirtolapuutarha viljelyä varten ja hieno uimaranta hyppytorneineen. Lähettyvillä on myös Maalahden hevosyhdistyksen (Malax Hästförening) ratsastuskenttä sekä ranta-alueen polttoainemyynti ja kioski.
Tervetuloa Åminneen!
Osa tekstistä on Lena Talvitien kirjasta ”Åminne, byn vid vägens ände”.