Kolinalle, onnea koittamaan Kolina, 21.7.2017 Kertoja: Håkan Jäntti
Kolina sijaitsee Maalahden ja Jurvan rajan läheisyydessä Maalahden puolella. 1900-luvun alussa tehtiin isojako ja silloin muutti perheitä Övermaalahdesta Kolinalle. Voisi sanoa, että Kolina on myös kielirajalla. Asukkaat ovat suomenkielisiä. Suomenkieliset ostivat maata täältä. Siihen aikaan Maalahden kunnanhallinto oli pelkästään ruotsinkielinen. Ryhdyttiin raivaamaan peltoja ja rakentamaan teitä, koska tieverkosto oli täällä lähes olematon. Kolinalla oli 1900-luvulla noin 35 taloutta ja parhaimmillaan noin 150 asukasta. Nykyinen väkiluku on reilu kolmannes siitä ja lähes puolet ovat eläkeläisiä. Kylässä oli pienviljelijäyhdistyksellä seuratalo ja toimintaa siellä 1960-luvulle asti.
Suomenkielinen koulu rakennettiin vuonna 1930, ja suljettiin vuonna 2015. Nykyään suomenkieliset käyvät koulua Övermaalahden ala-asteessa.
[caption id="attachment_1084" align="aligncenter" width="709"]
Kolinan ala-aste (Kuva: Håkan Jäntti)[/caption]
Kolinalla on ollut suuri hiekkaharju, noin 15 metriä korkea ja 1,5 kilometriä pitkä. Vuosien mittaan hiekkaa on käytetty teiden ja talojen perustuksiin. Pääosin soraa on siirretty 1950-luvulta 70-luvulle asti Vaasan rakentamiseen. Alkuaikoina kuormat tehtiin lapiotyönä. Hiekkaharju on ajan mittaan hävinnyt. Vain suuria monttuja on jäljellä. Tämänkertainen suunnistusmaasto on pitkälti siellä missä harju kerran oli, ja kilpailukeskus on Kolinan koulun pihalla.
[caption id="attachment_1085" align="aligncenter" width="709"]
Kolina, 1950-luvun keskellä. Antti Hattulan kuorma-auton lavalle mahtui neljä kuutiometriä hiekkaa. Birger Granholm avustaa Fordson Major-traktorilla. Kuorma-auto oli Cats-merkkinen. (Kuva: Antti Hattulan arkisto)[/caption]
Alue on myös pohjavesialuetta, jossa Maalahden kunnalla on kaivot. Malaxnejdens Sportfiskeförening on kunnostanut yhden hiekkamontuista ja istuttanut kirjolohta sinne. Pienellä maksulla voi kokeilla kalastusonnea.
[caption id="attachment_1086" align="aligncenter" width="709"]
Kalapaikka (Kuva: Håkan Jäntti)[/caption]
Kolinassa urheilu on aina ollut lähellä sydäntä, varsinkin hiihto sekä suunnistus. Menestystä tuli 1960-, 70- ja 80-luvuilla. Harrastajamäärät olivat myös huippua, jos lasketaan osuus väestömäärästä. Ensio Pensas, Vilho Rajala ja Pauli Nikko olivat ensimmäisiä suunnistuksesta kiinnostuneita.
Kolinalaisia FSOM-mitalin voittajia:| Matti Nikko | 1973-1975 | 1 kulta, 2 hopeaa ja 3 pronssia |
| Jari Nikko | 1975 | 2 kultaa |
| Esko Hartvik | 1975 | 1 kulta |
| Tarja Pensas | 1977-1979 | 1 kulta, 3 hopeaa ja 2 pronssia |
| Seppo Hartvik | 1978-2016 | 3 kultaa, 9 hopeaa, 11 pronssia ja 1 SM-pronssi |
| Pentti Rajala | 1983-1985 | 1 kulta ja 2 hopeaa |
| Mika Peltoniemi | 1993 | 1 pronssi |
Malax IF voitti kaksi FSO-mestaruutta viestissä 1975. H 16: Jan-Erik Strandberg, 12-vuotias Jari Nikko sekä Mikael Bäck. H 20: Esko Hartvik, Kari Kinnari ja Matti Nikko.[/caption]
Vuonna 1974 Seppo Hartvik teki maastotyöt suunnistuskartalle Kolinasta Sarvijoelle asti, apuna oli Göran Strömfors kartan piirtäjänä. Kartan mittakaava oli 1:20 000 ja se oli nimeltään Isomäenkartta. Kartalla näet Kolinan koulun ylhäällä vasemmalla.
[caption id="attachment_1088" align="aligncenter" width="695"]
1970-luvun kartta Kolinasta etelään[/caption]
Maasto jossa Merenkurkun Rastipäivien osakilpailu käydään voi olla haastava, koska hiekkakuopat ovat pohjavesialuetta ja vesimäärä vaihtelee kuopissa, riippuen siitä onko sateinen tai kuiva kesä. Kesästä riippuen sinisellä merkatut vedet kartalla voivat olla hieman harhaanjohtavia. Muitakin suurempia haasteita on maastossa varmasti riittävästi.
[caption id="attachment_1032" align="aligncenter" width="411"]
Ote tämänkesäisestä kartasta[/caption]
[caption id="attachment_1028" align="aligncenter" width="1024"]
Kuva kilpailumaastosta (Kuva: Håkan Jäntti)[/caption]
Onnea kaikille!]]>