Mäelle, merelle päin
Majorsinmäki 11.7.2018
Kertoja ja kuvaaja: Håkan Jäntti
Käännös: Seppo Hartvik
Merenkurkun Rastipäivien avaus suunnistetaan Majorsinmäellä (Majorsbacken), kilpailukeskuksena Langstrandin pelto. Koillis–lounas-suunnassa mäen yli kulkee Rantatie Maalahdesta Petolahteen.
Rantatien itäpuolella sijaitsee Majorsin järvi (Majors träsk). Järven pinta-ala on noin 68 hehtaaria. Se on 1,2 kilometriä pitkä ja 800 metriä leveä, mutta ainoastaan hieman yli kaksi metriä syvä.
[caption id="attachment_1288" align="aligncenter" width="1005"]
Karttaote: Karttapaikka.fi[/caption]
Järven vieressä on pieni taloryhmä nimeltä Majors. 10–15 vuotta sitten Majorsin kylä oli melkein hylätty. Vuonna 2004 vain 11 henkilöä asui täällä. Nyt monet nuoret perheet ovat muuttanet tänne ja asukkaita on yli 20, joista 8 on lapsia.
Useimmat perheet ovat Vaasassa töissä, mutta Hans-Erik Långback on perinyt maitotilan vanhemmiltaan ja omistaa myös kilpailukeskuksen pellot. Tänne tuotiin aiemmin lehmät kesälaitumelle, ja vanha navetta on vielä paikalla. Pellot sijaitsevat alavilla mailla ja olivat veden alla vielä 1800-luvun alussa.
[caption id="attachment_1287" align="aligncenter" width="992"]
Langstrandin kesänavetta.[/caption]
Lähellä kilpailukeskusta, meren puolella, on kuoppa, jossa 1950- ja 60-luvulla otettiin savea sideaineeksi sorateille. Sitä käytettiin myös valtion teillä. Savi toimi hyvin, kun tie oli kuiva, mutta sateessa tiestä tuli liukas mutavelli.
Jos seuraat hiekkatietä pohjoiseen, pääset Öjnaan. Siinä on myös pienet tilat, jotka 1900-luvun alussa asustivat noin 20 ihmistä. Täällä elettiin kalastuksesta sen lisäksi, mitä saatiin pieniltä viljelyalueilta. Nykyään rannalle on noussut uusia rakennuksia jotka ovat ympäri vuoden käytössä, ja näin kesämökkienkin omistajat pääsevät autolla uutta tietä pitkin perille asti.
[caption id="attachment_1290" align="aligncenter" width="992"]
Öjnan uudet talot rannalla.[/caption]
Majorsinmäen suunnistusmaasto on suurelta osin Maalahden seurakunnan omistuksessa. Mäellä on ollut myös ”ryssätorneja” useissa kappaleissa. Epäselvää on, olivatko ne valvontatorneja vai kolmiomittausta varten. Viimeinen torni kaatui tuulisena uudenvuodenpyhänä 1950-luvulla. Mäen päällä on rautapultti ja vuosiluku 1979 on hakattu kallioon. Silloin mäen ortometriseksi korkeudeksi mitattiin 30,779 m.
[caption id="attachment_1289" align="aligncenter" width="992"]
Tuore luontopolku.[/caption]
Maastossa on äskettäin luotu luontopolku, joka on merkitty sinisellä nauhalla. Sitä on toistaiseksi käytetty niin vähän, että se ei ole mukana suunnistuskartassa.]]>
