header

Långskäret – iso saari Sundomin saaristossa

Osakilpailu 3: Långskäret, Vaasa 22.7.2022

Kertoja: Håkan Jäntti
Kääntäjä: Henry Byskata
Kartta: Maanmittauslaitos

Långskäret – nykyään osa Vaasan kaupunkia – on aikoinaan ollut veden saartamana. Nyt siellä johtaa soratie aina hyvään kalasatamaan asti. Satama on tärkeä Sundomin kalataloudelle. Se on sitä paitsi Vaasan ainoa kalasatama.
Kalasatama rakennettiin valtiovaroin 1970-luvun puolessavälissä. Nykyään 15–20 kalastajaa käyttää tätä satamaa ja sen tarjoamia mukavuuksia. Ennen oli vaikea päästä Långskäretiin. Parhaiten sinne päästiin veneellä. Sundomista kulki huononpuoleinen tie, mutta se ei johtanut perille asti. Linnunteitse on vähän yli 9 kilometrin matka satamalle Söderfjärdenin risteyksestä – josta näet pyöreän peltoalueen johon 520 miljoonaa vuotta sitten syöksyi meteoriiitti.
Långskäretillä oli silti ympärivuotisia asukkaita. He olivat metsänvartijoita, jotka saattoivat asua täällä perheineen. He olivat Mustasaaren maanviljelyslaitoksen palkkaamia. Laitos omisti ison metsäpalstan saarella. Vieläkin voi nähdä sillä sijainneen komean kartanon jäännökset.

Kauan aikaa Sundomin kalastajilla oli kalastajakylänsä, joka sijaitsi saaressa vähän matkaa Långskäretistä merelle, mutta sieltä oli pitkä matka kuljettaa veneellä kalasaaliit Vaasaan tai Kronvikiin.
Långskäretillä oli myös karja-aittoja, joissa jotkut maalahtelaistalonpojat pitivät lehmänsä kesälaitumilla. Lehmät vietiin keväällä karjapolkua pitkin mantereella kapeikolle, josta ne uivat yli saarelle. Sitten maito tuotiin paluulähetyksessä, soutuveneellä.
Långskäretin lounainen ja eteläinen ranta on Maalahden kunnan puolella. Vielä tänäkin päivänä mielipiteet käyvät ristiin siitä missä alkuperäinen raja Vaasan ja Maalahden välillä kulki. Kerrotaan kaskuja maanmittareista, jotka olivat maanomistajien lahjomia. Nämä maanomistajat tahtoivat siirtää rajapyykit omaksi edukseen.
Eräs tunnettu hahmo Långskäretillä oli ”Langskärs Manda” (1880–1970). Hän oli oikea ruutinainen, jolla oli sekä lehmiä että hevonen. Mandalla ehti olla useita puolisoita elämänsä aikana. Ainut heistä, joka eli Mandaa kauemmin, oli viimeinen mies.
Monta kertomusta on ollut liikkeellä Mandan elämästä ja asumisesta Långskäretillä. Yleisesti tunnettua oli, että jos tarvitsi ”moshaa” (kotipoltettua), niin piti kääntyä Mandan puoleen.

Langskärs Manda ja hänen rantansa, koiransa ja talot. (Kuvaaja: Tuntematon)

Elämä oli kovaa saarella asuville ja siellä oli vaikea harjoittaa metsätaloutta. Siksi lähdettiin liikkeelle metsäautotien ja Penikarvirran ylittävän sillan aikaansaamiseksi. Långskäretin tie yhtyisi Sundomintiehen. 1970-luvun alkupuolella silta rakennettiin, niin ikään Långskäretin metsäautotie. Tietä ei rakennettu nykyiselle kalasatamalle asti, vaan se päättyi laikkaan (liikenneympyrään) muutama sata metriä rannasta. Kalastajien ja monen muunkin painostuksesta saatiin tie jatkettua satamalle asti muutamia vuosia myöhemmin.
Nykyään Vaasan kaupunki vuokraa sataman venepaikkoja. Satamassa on tällä hetkellä saksalainen pariskunta, joka on talvehtinut veneessään oikeastaan koko vuoden. Syyskesällä on tapana järjestää ”Långskäretin tanssit” (Långskärsdansen) siirrettävällä tanssilattialla. Tilaisuus on suosittu veneilijöiden ja mökkiläisten parissa.

Långskäretin tanssit. (Kuva: Sundom TV)

Merenkurkun Rastipäivät on kerran aikaisemmin järjestetty Långskäretillä. Tämä tapahtui vuonna 1974, kun IF Femman toimi järjestäjänä. Silloinen suunnistuskartta oli mittakaavassa 1:20 000. Pääsarjassa noudatettiin kartanvaihtoa.
Kun Vaasan Suunnistajat nyt 48 vuotta myöhemmin kutsuu suunnistajia kilpailemaan, osa Långskäretiä kuuluu Merenkurkun maailmanperintöalueeseen, jossa maannousu on selvimmin havaittavissa koko maailmassa.
Olette sydämellisesti tervetulleita ainutlaatuiseen suunnistuselämykseen!

Kartta Richard Strandbergin kartta-arkistosta, miesten sarja M1 kartanvaihdon jälkeen.

Åminne – Maalahdenjoen suistokylä

Osakilpailu 1 & 2: Åminne, Maalahti 20–21.7.2022

Kertoja: Håkan Jäntti
Kääntäjä: Henry Byskata

Jo 1500- ja 1600-luvuilla Maalahden asukkaat valitsivat joen pohjoispuoleisen tien, kun he olivat kuormineen matkalla Åminnen satamaan. Heitä saattoivat ”Åmis-ratsastajat”; pojat, jotka veivät hevoset takaisin kotiin, kun talojen isännät jatkoivat kauppamatkaansa.

Maalahdenjoen suu, ruotsiksi åmynningen, josta Åminne on saanut nimensä. (Kuva: Maalahden kunta/Börje Huhta)

Åminnen kylä on jakautunut kahtia joen molemmin puolin. Eteläisellä puolella toimi aikoinaan iso saha. Puutavaraa uitettiin sinne jokea pitkin aina Jurvan Sarvijoelta saakka. Siitä saattoi seurata, että monet suomenkielisten seutujen uittomiehet löysivät tulevan vaimonsa Åminnen kylästä.

Åminnen höyrysaha 1950-luvulla. (Kuvaaja tuntematon)

Joen pohjoispuolella sijaitsee Åminneborg, kartano 1700-luvulta. ”Borgen” on linnamainen talo, jolla on värikäs historia. Vuosien 1808–1809 sodassa venäläinen kasakkaeskadroona majaili lähettyvillä. Kansakoulu perustettiin taloon 1860-luvulla. Oltuaan melkein kahdensadan vuoden ajan kartano Åminneborgista tuli talonpoikaistila, joka periytyi polvesta polveen. Samalla ”linna” on vuokrattu häihin ja muunlaisiin tilaisuuksiin. Folkhälsan-yhdistys osti  sen vuonna 1939 ja pani muun muassa alulle lastenhoitajakoulutuslinjan. Vuonna 1965 etnologi Ragna Ahlbäck ja kielitieteilijä Olav Ahlbäck ostivat ja muuttivat taloon. Nykyinen omistaja on antiikkikeräilijä Börje Herrgård.

Åminneborg vuonna 2017. (Kuva: Håkan Jäntti)

Maalahden limppu on lähtöisin Åminnestä. Anna Malmberg, jonka suvussa oli leipureita, aloitti vuosina 1947–1948 ”sössobröd”:in (makeanhapan leipä) leipomisen ja myymisen. Nimeksi tuli Malax Limpan (Maalahden limppu). Limpusta tuli nopeasti myyntimenestys ja Annan veli William otti vähitellen johdon käsiinsä ja laajensi toimintaa. Williamin kuoleman jälkeen hänen leskensä Mirjam jatkoi toimintaa vielä joitakin vuosia. Vuonna 2001 Malax Limpan myytiin Jorma Latvasalolle, joka muutti leipomon Vaasaan.

Åminnen satama on aina ollut seudulle keskeinen ja tärkeä, ehkä vieläkin tärkeämpi aikaisemmin, kun enimmät kuljetukset kulkivat vesiteitse. Venevajoilla oli käyttöä veneiden ja kalastusvälineitten säilytystä varten.

Kalastajat puhdistavat rysän kalalaiturilla. (Kuva: Håkan Jäntti)

Nyt on jo kulunut melko monta vuotta siitä, kun viimeksi Åminnessä järjestettiin isommanpuoleinen suunnistuskilpailu. Siihen aikaan käytettiin enimmäkseen peruskarttaa. Vuoden 1959 piirikilpailun kartta löytyi Ann-Maj Carlson-Wikströmin kartta-arkistosta, tulokset Vasabladetista.

Nykyisin Åminnesta on tullut kesäaikainen nähtävyys, jossa toimivat Merenkurkun venemuseo (Kvarkens båtmuseum), vapaa-ajan keskus ja juhlapaikka Åminne folkpark sekä Åminnen lomakylä (Åminne stugby), jossa on myös ravintola. Läheltä löytyvät myös siirtolapuutarha viljelyä varten ja hieno uimaranta hyppytorneineen. Lähettyvillä on myös Maalahden hevosyhdistyksen (Malax Hästförening) ratsastuskenttä sekä ranta-alueen polttoainemyynti ja kioski.

Åminne folkpark vasemmalla, Merenkurkun venemuseo oikealla. (Kuva: Börje Huhta)

Tervetuloa Åminneen!

Osa tekstistä on Lena Talvitien kirjasta ”Åminne, byn vid vägens ände”.

Merenkurkun rastipäivät 2021: tulokset ja kysely

Kiitos kaikille osallistujille, talkoolaisille ja yhteistyökumppaneille hyvin sujuneista kisoista!

Tulokset

Kuninkaan Sormuksien voittajat 2021 – Anu Tuomisto (Norges Teknisk-naturvitenskapelige Universitets Idrettsforening) ja Samu Heiska (Turun Metsänkävijät). Kuva: Maritta Nurmi

H21A palkintosijat:

Viimeisenä päivänä miesten pääsarjan kisassa Samu Heiska (TuMe) lähti selkeässä johdossa maastoon ja varmalla suorittamisella piti kärkipaikan maaliin asti. Toisena metsään lähtenyt Toni Saari (PR) teki heti ensimmäiselle rastille parin minuutin pummin ja menetti siten melkein kokonaan edellisinä päivinä keräämänsä eron takana lähteneeseen kolmen suunnistajan ryppääseen: Jaakko Istolahti (KangSK), Ari-Pekka Joensuu (PR) ja Jonas Jern (PR). Kukaan heistä kolmesta ei kuitenkaan päässyt ohi, vaan lopulta hyvän suunnituksen kolmantena päivän tehnyt Mikko Patana (HiKi) nousi niukasti ohi toiseksi.

SijoitusNimiSeuraOsakilpailu 1
aika (sijoitus)
Osakilpailu 2Osakilpailu 3Yhteisaika
1.Samu HeiskaTuMe 40:53 (1.)43:48 (13.) 44:28 (4.) 2:09:09
2.Mikko PatanaHiKi50:34 (7.)41:17 (6.) 44:14 (3.) 2:16:05
3.Toni Saari PR48:16 (2.)39:57 (4.)47:54 (15.)2:16:07
4.Ari-Pekka JoensuuPR51:19 (9.)39:22 (2.)45:36 (9.)2:16:17
5.Otto GripenbergBrahe48:52 (5.)42:44 (10.)45:16 (6.)2:16:52
6.Jere SipponenPR48:44 (4.)42:37 (9.) 45:33 (8.)2:16:54
Kuvaaja: Maritta Nurmi

D21A Palkintosijat

Naisten sarjassa 2 minuutin etumatkalla lähteneellä Jenny Patanalla (HiKi) sujui alkuosa radasta hyvin, mutta rastille 12. tuli hänelle paha 5 minuutin pummi ja toisena lähtenyt Anu Tuomisto (NTNUI) pääsi ohi. Anulla tuli kuitenkin toiseksi viimeiselle rastille kahden minuutin pummi, kun taas Jenny nakutti tuon oman pumminsa jälkeen joka rastille kärkiajan. Lopulta eroa jäi vain 10s ja Anu vei voiton. Kolmantena matkaan lähtenyt Anna Närhi (LS-37) piti varmalla suunnistuksella sijansa. Nelossijasta nähtiin tiukka loppusuoran kamppailu kahden Rastikarhun Suvi Simonsénin ja Tuija Kuuselan välillä. Maalituomarin tuomio oli, että Suvi ylitti ensimmäisenä maalilinjan ja Tuijalle päivän nopein aika toi siis 5. sijan. Myös kuudes sija ratkesi vasta viimeisellä rastivälillä Olivia Hahnin (OK77) voittaessa Vaasan Suunnistajien Satu Tuomiston ja Emma Stenbackan kolmella ja kuudella sekunnilla.

SijoitusNimiSeuraOsakilpailu 1
aika (sijoitus)
Osakilpailu 2Osakilpailu 3Yhteisaika
1.Anu TuomistoNTNUI36:56 (2.)32:14 (3.)40:22 (2.)1:49:32
2.Jenny PatanaHiKi36:09 (1.)30:47 (1.)42:41 (5.)1:49:37
3.Anna NärhiLS-3738:57 (4.)33:15 (5.)40:27 (3.)1:52:39
4.Suvi SimonsénRasKa39:49 (6.)34:07 (7.)40:30 (4.)1:54:26
5.Tuija KuuselaRasKa41:50 (10.)32:44 (4.)39:53 (1.)1:54:27
6.Olivia HahnOK7741:00 (8.)33:31 (6.)42:59 (7.)1:57:30
Kuvaaja: Maritta Nurmi

Tervetuloa ensi vuonna uudestaan!

IF Femman, Malax IF & Vaasan Suunnistajat

Merenkurkun Rastipäivillä 50 vuotta sitten

Seikkaillen Kärklaxissa ja Lotlaxissa 1971

Muistatko ensimmäiset Merenkurkun Rastipäivät 23.–25.7.1971? Onko sinulla kartat tallella?  Ne löytyivät ainakin Stefan Lillandtilta. Tiukkalainen suunnistusintoilija, kartantekijä, ratamestari ja kirjoittaja oli 12 vuoden ja seitsemän kuukauden ikäinen kun ensimmäiset kolmipäiväiset kilpailut ratkottiin. Tässä ovat hänen muistonsa – ja 50 vuotta vanhat kartat.

Hei!

Tässä tulevat karttani H14-ratoineen ensimmäisiltä Merenkurkun Rastipäiviltä Vöyrin metsissä. Kilpailumaastot olivat lähellä toisiaan, Lotlaxissa ja Kärklaxissa valtatie 8:n eteläpuolella (jossa SM-kisat ratkottiin 1983).
En muista että olisi satanut. Sen sijaan saattoi olla lämmintä, mistä en siihen aikaan kärsinyt. 

Päällimmäinen muistoni avauskisoista on, että meitä oli neljä junioria Tjöck IK:sta samassa teltassa ja autossa, jonka ratissa oli vanhin meistä, 18-vuotias veljeni Leif. Yövyttiin todennäköisesti Kärklaxin nuorisoseuratalon vieressä, ja siellä oli tanssit yhtenä iltana. Olimme jo kauan sitten menneet nukkumaan, kun jotain kaatui telttamme päälle ja luulin että se meni rikki. Leif ei edes pelästynyt, mutta minulle tämä oli ensikosketus alkoholiin – joku oli humalassa kompastunut. Nuorempi veljeni Harry oli myös mukana – ja Carl-Erik Norrbutts, joka voitti viimeisen kilpailun H14-sarjassa. 

Minulle Merenkurkun Rastipäivistä tuli Ruotsin viisipäiväisten, O-ringenin korvike. Kuusi vuotta vanhempi veljeni Leif osallistui sinä vuonna jo toista tai kolmatta kertaa O-ringeniin. Minä olin täysillä mukana Merenkurkun yhteiskisassa 1972–75. Vuonna 1974 en voittanut. Muuten taisi mennä hyvin. Kesällä 1976 minulle riitti kaksi osakilpailua – ja voitin Sulvalla makuupussin, jota käytin vuosikymmeniä. Yövyin kuitenkin yleensä maakunnan ulkopuolella Rastipäivien aikana. 1990-luvulla seurasin kisoja enimmäkseen sanomalehtimiehenä. 2000-luvulla olen kilpaillut muutaman kerran, vaihtelevalla menestyksellä. Täytyy myöntää, etten vieläkään pidä häviämisestä. 
Ystävällisin terveisin 
Stefan Lillandt
Tweet
23.7.1971, Lotlax

23.7.1971, Lotlax

24.7.1971, Kärklax

24.7.1971, Kärklax

25.7.1971, Lotlax

25.7.1971, Lotlax

Stefan Lillandt 1986, jolloin hän kuului IF Femmanin eliittiryhmään.

Stefan Lillandt 1986, jolloin hän kuului IF Femmanin eliittiryhmään.

Mitä sinä muistat Merenkurkun Rastipäivien 50-vuotiselta taipaleelta? Onko sinulla karttoja – ja reitinvalintoja – jaettavaksi?  Ota yhteyttä: info@kvarkentrio.fi – niin tarjoamme juotavaa ja purtavaa juhlakisoissa

Kuvia, palautekysely ja iltarastit

Kiitos vielä kaikille osallistujille ja toimitsijoille hyvin sujuneista kisoista ja onnea kaikille onnistuneista suorituksista!

Pääsarjojen kolme parastahan olivat:

H21A 5,86 km

   1.     Portin Fredric      PIF          38:01           
   2.     Istolahti Jaakko   KangSK    40:06    +02:05 
   3.     Hall Andreas        HiKi         40:37    +02:36

D21A 4,94 km

   1.    Kriikkula Johanna    RasKu      45:29           
   2.    Portin Laura            PIF          46:29    +01:00 
   3.    Autio Henna            RasKu      48:46    +03:17 


Katso kaikki tulokset ja lisää reittisi reittihärveliin: Lähtölistat & Tulokset

Kuvia kisoista (kuvaaja Maritta Nurmi, kuvia saa käyttää sosiaalisessa mediassa, jos mainitsee kuvaajan ja käyttää hyvän tavan mukaisesti eikä kaupalliseen tarkoitukseen):

https://photos.app.goo.gl/XqtgwGntaWq9mDUz5

Olisi hienoa, jos jaksaisitte vielä myös antaa palautetta kisoista, niin voimme ottaa ne huomioon, kun ensi vuonna toivottavasti järjestämme Merenkurkun Rastipäivien 50v juhlakilpailun 21.- 23.7.!

Jos haluat revanssin kisamaastosta tai kisat jäivät väliin, niin kisan rastipisteitä ja uutta karttaa pääsee testaamaan torstaista alkaen myös Vaasarasteilla.
Ensimmäistä kertaa tänä korona vuotena Västervikin iltarasteilla on myös emit ajanotto mahdollista: torstaina 23.7. lähtö on auki klo 17 – 19 ja maali klo 20.30 asti. Ilmoittautuminen ja maksu mieluiten totutusti rastilippu.fi:ssä ja rastiliput metsässä viikon ajan ja karttoja voi hakea myös Cyclistä.
Elokuusta alkaen Vaasarasteilla siirrytään tähän käytäntöön joka viikko eli: rastit ja emitit metsässä torstaista alkaen klo 17, lähtö sulkeutuu klo 19, maali klo 20.30 ja rastiliput jätetään metsään seuraavaan keskiviikkoiltaan asti. Huom. Vassorin iltarastit 30.7. – 5.8. siis toteutetaan vielä ilman ajanottoa.

Vuoden 1983 kisakartta

Alla H21B sarjan kisakartta 2020 Kvarken-rastit kilpailun maastosta vuodelta 1983. Reittinsä karttaan piirtänyt on tämänkin vuoden kilpailussa mukana kisaamassa, siinä tavoitetta itse kullekin!
Huom. tänä vuonna radat eivät kyllä ylitä tuota tietä 😅

Ratamestarin mietteitä 1

Kilpailumaaston suot ovat varsin kuivia. Osa maastosta on pienipiirteisyytensä vuoksi suunnistukseen vaativaa!

Alueella on eläinten tekemiä polkuja, joita ei ole merkitty karttaan. Kivikuvaus on yleistetty, joten karttaan on otettu selvästi erillään olevat ja kaikkein suurimmat kivet.

Kvarkenrastit la 18.7.2020: kilpailukutsu julkaistu

Katso kutsu täältä ja ilmoittaudu mukaan Irmassa.

Aamupäivällä HD55 ja vanhemmat: https://irma.suunnistusliitto.fi/irma/public/competition/view?id=25084

Iltapäivällä HD8 – HD50: https://irma.suunnistusliitto.fi/irma/public/competition/view?id=25113

Vielä mahtuu mukaan kaikkiin sarjoihin!